lauantai 11. marraskuuta 2017

Ranskattaren reissu

Syyskuussa meidän ranskatar teki kolmen viikon roadtripin ympäri Eurooppaa autolla Seijan ja Oskun kyydissä.

Hieman alle viikon verran saimme viettää yhdessä laatuaikaa Ranskassa pyreneitten vuoristossa, kun lensimme Jennin kanssa Pariisin kautta Pau-nimiseen kaupunkiin. Sieltä matka jatkui pieneen Argeles-Gazost-kylään, jossa kohtasimme koirat viikon erossaolon jälkeen! Kyseisessä kylässä järjestettiin viikonloppuna rodun erikoisnäyttely ja pieni kylä oli täynnä pyrrejä - se oli hassua, kun niitä muuten näkee niin harvakseltaan.

Erikoisnäyttelyssä Femme suoritti paikallisen luonnetestin ja kävi kokeilemassa paikallista paimennustestiä, joka ikävä kyllä ei mennyt ihan putkeen laiskojen lampaiden vuoksi, jotka olivat olleet jo kuudella koirakolla ennen meitä.



Roadtripillänsä Femme kävi myös Belgiassa hakeamassa sertin ja cacibin. Ranskassa neiti näpsäkkä sijoittui narttujen junioriluokassa 2.sijalle.



Upea reissu mahtavissa maisemissa oli ikimuistoinen, joskin hieman kylmä siihen nähden, että olin pakannut shortsit mukaan etelänmatkan toivossa! :D






tiistai 6. kesäkuuta 2017

Femme 1 v!

Niin ne koiranpennut kasvaa ja Femme on jo 1-vuotias. Onpas aika mennyt nopeasti!



Haasteiksi tämän pennun kohdalla koin sisäsiisteyden harjoittelun (aktiivinen koira - aktiivinen rakko), arkuuden tiettyjä asioita kohtaan (rappukäytävät, hissit, autot, rekat) ja ylitsepääsemättömän sosiaalisuuden ihmisiä ja koiria kohtaan (tämä oli osittain itse aiheutettua, myönnän! ;)).

Suurin osa näistä haasteista on selätetty - rappukäytävissä kuljetaan jo melko normaalisti, autot ja rekat on jo arkipäivää eikä Femsu enää karkaile (*koputtaa puuta*) toisten ihmisten ja koirien luokse. Ja sisäsiisti se on myös! Vahinkoja sattuu enää hyvin harvoin.

Koen, että Femme on ollut aika helppo pentu. Se oppii nopeasti, on tietyllä tapaa nöyrä mutta hyvällä tavalla myös vähän tuhma. Olen sen kohdalla yrittänyt panostaa hyvän itsetunnon kasvattamiseen ja rohkeuteen tarjota erilaisia toimintoja. Sillä on vauhtia ja intoa tehdä kaikkea kivaa - täysillä!

Focan se on laittanut täysin tossun alle; jos se jotain siltä haluaa, se sen saa. Foca-raukka!



Foca: "Ärrinpyrrin..."


"Foca: Huokaus, ota vaan se lelu multa TAAS.."

Femme on käynyt myös kahdessa eri näyttelyssä saaden EH:n ja ERI:n! Tänä viikonloppuna on rodun erikoisnäyttely, jonne suuntaamme perjantaina.


perjantai 31. maaliskuuta 2017

Kevättä rinnassa

Kevät kolkuttelee jo ovella, kuten myös kauhukuvat kyykäärmeistä ja punkeista. Kunpa tänä kesänä selvittäisiin ilman kumpaakin, taitaa punkkien suhteen kyllä olla toiveajattelua. Täytyykin muistaa pian suojata pyrrittäret näiltä vihulaisilta!

Piha on alkanut sulamaan, jonka vuoksi olemme päässeet treenaamaan merkin kiertoa. Femme on niin sähäkkä mimmi!




Seuraamista aloimme treenata taas imuttamalla, vaikka siitä ajatuksesta jo luovuin aluksi. Halusin kokeilla jotain muuta, mutta kun se ei tuottanut tulosta, niin palasimme taas alkuperäiseen suunnitelmaan.

Pelloilla on taas ihana juoksennella - kura vain roiskuu! ;)


 Valokuvaaminen on taas paljon innostavampaa - mahtavaa, kun aurinko paistaa ja on valoisaa!







keskiviikko 22. maaliskuuta 2017

Femme 9,5 kk

Tässä videoita, missä vaiheessa menemme Femmen kanssa tokossa ja agilityssä. Se on kyllä mahtava tyttönen! 




Nyt kun pitkästä aikaa videoin meidän tekemistä, huomaan kaikkia virheitä, mitä itse teen. Note to yourself: enemmän takapalkkaa ja vapautuksia taakse. Ja agilityssä voisi kasvattaa jo etäisyyttä takaakiertoon lähetyksissä.

tiistai 21. maaliskuuta 2017

Hengissä ollaan!

Hiphei, vielä olemme elävien kirjoissa koko joukko - karkailuja kotipihasta ei ole enää tehty. Femme karkailee enää lähinnä vieraiden koirien luokse (pahus, sosiaalistin sen niihin liiankin hyvin ;)).

Focan kanssa agility on alkanut sujumaan steriloinnin jälkeen paremmin kuin hyvin! Se todella on piristynyt, eikä haahuile pää pilvissä hallilla. Tästä rohkaistuneena ilmoittauduimme huhtikuun agilitykisoihin, jaiks!


Femmen kanssa etenemme hitaasti, mutta varmasti. "Kakara" on kohta 10 kuukauden ikäinen, mörköjä pelkäävä vauhtihirmu. Se todella kiihtyy nollasta sataan sekunneissa ja tekee äkkijarrutuksia kovasta vauhdista. Noora kävi hieromassa molemmat ja Femme oli selvästi enemmän jumissa juuri nopeista jarrutuksista johtuen... Se on aivan päätön koira. :D



Femme tykkää ottaa kaiken mahdollisen suuhunsa lenkeillä. Se olisi helppo kouluttaa keräämään roskia luonnosta ja teiden varsilta!





Foca ja Femme ovat nyt leikkineet todella paljon yhdessä. Ihana parivaljakko!



Olimme viikonloppuna Tampereella ja Helsingissä viettämässä "cityelämää" kulkien erilaisissa rappukäytävissä ja hisseissä. Rappukäytävät jännittää Femmeä todella paljon, oikeastaan enemmän kuin mikään muu asia maapallon päällä. Hissit olivat OK, mutta rappukäytävät.. painajaismaisia! Tutut rappukäytävät kotikaupungissa menevät jo ongelmitta.

Seuraavaksi täytyykin kuvata videopätkä siitä, missä vaiheessa olemme tokossa tällä hetkellä. Olen nyt vetänyt seurassamme tokon alokaskurssia, joka on ollut hyvää muistuttelua itsellekin alokasluokan liikkeistä. Kurssilla on paljon taitavia koiria omistajineen, toisilla korvat paremmin tallessa kuin toisilla.. ;)

Jospa kevättä kohden blogikin aktivoituisi, kun pääsee taas ulos ottamaan kuvia ja treenaamaan!

Lopuksi vielä kuvia Femmen liikeradoista, kun se menee TÄYSIÄ!






tiistai 24. tammikuuta 2017

Sterilointia ja karkaamisia

Foca steriloitiin viime viikolla. Katsotaan, miten leikkaus vaikuttaa sen mielialoihin. Viimeisten juoksujen aikana Foca saattoi jopa 3-4 kuukautta käyttäytyä oudosti sekä turposi yhtäkkiä. Nyt sen ruokailujen kanssa saa olla entistä tarkempana, ettei pääse lihoamaan - laihtua voisi vielä pari-kolme kiloa. Foca painoi eläinlääkärissä 16 kg!

Focan paino on ollut meille aina mysteeri, sillä meille tullessaan se oli hoikka. Syötin sille silloin saman verran nappulaa, mitä sen edellisessä kodissa syötettiin, eikä meillä syötetä koirille ylimääräisiä herkkuja lukuunottamatta treeninameja (silloinkin vähentäen ruuan määrää). Me liikumme paljon koirien kanssa ja muut koirat ovat aina olleet hoikkia.

Focan kohdalla on nyt vähennettävä ruokaa entisestään, mahdollisesti sen kohdalla on myös siirryttävä johonkin kevyempään. Raakaruuallakaan se ei pysynyt hoikkana, turposi aina ennen juoksuja samalla tavalla kuin nappulaa syödessään. Tarkoitus olisi kyllä jatkaa 50/50-ruokavaliolla, kunhan nyt sopiva annosmäärä löytyisi.





Muuten tytöt alkavat olla jo melko samankokoisia. Femmen säkä on aavistuksen Focaa matalammalla ja se on myös hieman pitkulaisempi rakenteeltaan tällä hetkellä, kasvaen kuitenkin korkeutta kokoajan.



Femmestä on tullut iso tyttö, rohkea ja utelias. Asumme maaseudulla harvan asutuksen keskellä, mutta melkein vieressä kulkee iso tie, jolla ajetaan 80 km/h. Foca ei ole koskaan ollut kiinnostunut lähtemään kauas talosta, mutta Femmestä on tullut oikea tutkimusretkeilijä...

Sunnuntaina se karkasi läheiselle turvesuolle, joka on metsän toisella puolella n. 100 m päässä. En ollut itse kotona, J oli löytänyt koiran seuraamalla sen jälkiä lumessa.

Maanantaina J päästi koirat kotiin tullessaan ulos. Normaalisti ne tulevat hetken päästä takaisin sisään tai ovat kotipihalla, mutta Femmeä ei näkynyt missään. Sain viestin töihin, että koira on kateissa - lähdin sieltä heti, kun mahdollista, noin puolen tunnin kuluttua katoamisesta.

Tultuani kotiin hain Focan sisältä ja lähdin etsimään Femmeä sen turvesuon läheltä, missä se oli eilenkin käynyt. Kun sitä ei näkynyt, palasin lähelle tietä ja katsoin tien toisella puolella olevalle hakkuuaukiolle. Kaukana tiestä, keskellä aukiota näin pienen mustan liikkuvan.

Menin kiireesti Focan kanssa tien yli ja kutsuin Femmeä nimeltä. Pentu haisteli keskittyneenä jotain, eikä huomannut meitä. Vasta lähempänä se kuuli meidät ja lähti juoksemaan innoissaan meitä kohti.

Femme oli mennyt itsenäisesti tien yli ja olisi voinut menettää henkensä jäädessään auton alle. Onneksi tarina päättyi hyvin - piha on kylläkin aidattava heti tilaisuuden tullen! Nyt maa on jäässä, joten aitaaminen onnistuu vasta keväällä.




 Muuten kaikki on sujunut mukavasti, lukuunottamatta sitä faktaa, ettei Femme vieläkään ole täysin sisäsiisti. Se helposti vielä pissaa sisään ollessaan aktiivinen tai riehakas, yleensä iltaisin riehumisen tai innostumisen jälkeen. Jatkamme harjoituksia...

lauantai 31. joulukuuta 2016

Vuoden 2016 parhaat


Focan näyttelytulokset Tallinnasta

Uskomaton reissumme Jennin kanssa sai upean päätöksen koiriemme saadessa mainetta ja kunniaa. Foca sai seuraavat tittelit: Viron Voittaja 2016 ja Viron muotovalio.


Focan BH-koe

Lähes harjoittelematta, koskaan yhtäkään koetta näkemättä, yllytyshulluna osallistuimme. Ja läpäisimme!


Femme tuli taloon

Pieni ja musta nappisilmä vei sydämeni. Enkä ole katunut hetkeäkään! Sopiva sekoitus järkeä ja hulluutta, vauhtia ja hellyydenkipeyttä. Rakkaalle lapselle on tullut useita lempinimiä, kuten "kakara", "nuolukoneisto", "Hemsu/Hemppa". Hermoja en ole vielä menettänyt kertaakaan, mutta yksi huono puoli tässä pennussa on: se osaa laittaa jarrut päälle, eikä kyllä liiku sitten mihinkään niin halutessaan! :D Tämä ilmenee jännittävien tilanteiden yhteydessä. Hyviä puolia onkin sitten rutkasti: ketteryys, into, sosiaalisuus, motivaatio, tomeruus, kauneus, näppärä koko (jää ilmeisesti Focaa hieman pienemmäksi).

On se ihana.


Focan motivaatio ja yhteinen sävel

Me löydettiin se yli vuoden treenaamisen ja kisaamisen jälkeen. Ihminen oppi lukemaan koiraa ja koira ihmistä. Tätä pidän meidän vuoden suurimpana saavutuksena - mitä kaikkea vielä ehdimmekin saada yhdessä aikaan. ❤